DYSLEKSIASTA eli LUKIHÄIRIÖSTÄ JA SIIHEN KÄYTETYSTÄ HOITOMENETELMÄSTÄ / Tapani Rahko

Dosentti Tapani Rahko on testannut n. 10000 potilasta yli 10vuoden aikana omilla asentohoitotesteillään. Ikä vaihtelee 3,5 vuodesta 94 vuoteen.

Lukunopeus on mitattu ennen asentohoitoja ja sen jälkeen n. 3500 henkilöltä.
Muutos: paremmaksi.

Ensimmäinen vertaisarvioitu luku ja oppimisongelmista tehty raportti oli
Suomen Lääkärilehdessä numero 39 vuonna 2003 ss.3883-3886 tekemäni,
jossa selostetaan löydökset ja verkkoliitteessä yksityiskohtaiset testausmenettelytavat.

Testit on julkaistu vertaisarvioituina kansanvälisissä tiedelehdissä. :
Eur Arch Oto Rhino Laryng 2001;258:112-115 ja Clin Otolaryng 2002;58:392-395.

Esitetty käsitys silmänliiketaustaustasta on varmistettu;
( Ram-Tsur et al. Investigative Ophtalmology and Visual Science .2006;47:4401-4409).

Lukunopeuden kasvu oli tutkimuksessa yli 40% ja sanojen oikein lukeminen parani,

Matematiikan arvosanat paranivat kolmanneksella 2 numeroa. Sama trendi muissakin lukuaineissa.

2005 TAKK:n aikuismateriaalissa Hataran ja Hakkaraisen kanssa Niilo Mäki Instituutin testeillä tulokset paranivat vastaavasti.

Rahkon materiaalissa 335 potilasta tulokset ovat samaa luokkaa. Näin suurilla lukumäärillä ja suurilla lukunopeuden ja oikeellisuuden paranemisilla mitkään metodiset virheet eivät voi selittää hyvää tulosta, vaan se on todellinen ja siis tieteellisesti validi.

Puhe ja Kieli Yliherva ja Rantalan kanssa 2007; 27:2,81-90 edelleen samat tulokset toisten mittaamana.

Tuoreessa artikkelissa: Rantala, L., Yliherva ,A., Haapalahti ,R., Veteläinen, A., Kataja, M., Rahko , T. :Hyvänlaatuisen asentohoidon vaikutus lukihäiriöisten lasten tekniseen lukutaitoon-Satunnaistettu hoitokokeilu Puhe ja kieli, 29:4, 183-194 (2009) todetaan tulosten näyttävän , että hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoitomenetelmä voi auttaa lukihäiriöisiä lapsia.
Tässä satunnaistetussa materiaalissa ei ollut vielä käytössä posteriorisen kaarikäytävän hoidon ja molemminpuolisen hoidon lisähyödyt seuranta-ajan ollessa vasta 2 viikkoa, jolloin pitkäikaishyöty ei vielä näkynyt.
Ikäskaalan yläikä oli 6. luokkalaiset, jolloin oli jo ehditty kaikilla muilla metodeilla hoitaa lukihäiriöitä. Siitä huolimatta siis saatiin lisätehoa.

Nyt on useita materiaaleja, joissa tuloksen arviointi on muiden tekemä. Tulokset samat:

Uusimmassa työssä (käsikirjoitusvaiheessa) 2007 satunnaistettu asentohoidettu lukihäiriölapsiotos kuulonvaraisen prosessoinnin ( oikein kuulemisen, NEPSY:llä testattu pseudosanasto) parannus pari t-testillä p<0.0005 ja työmuistin parannus p<0.02 WISC III testin numerosarjojen muistamisella.
Hoitamattomat kontrollin lukilapset ja normaalit: ei muutosta
Siis nämäkin lukihäiriön osiot tulevat tilastollisesti paremmiksi.

Uusimmat projektikoulujen tulokset nähtävissä http://www.readingoci.org kohdassa "Uusimmat projektitulokset"

Oikea-vasen erottelu normalisoituu.

Koordinaatio normalisoituu.

Osassa synnynnäisenä pidettyjä motorisia häiriöitä tapahtuu paranemista.

Kompensatorinen lihasjännitys jää pois tarpeettomana. Tällöin verisuonet laajenevat, ja myös siitä johtuvat muutokset tulevat esiin kehon toiminnoissa.

Silmän liikkeiden muutkin ohjausvirheet vähenevät; osa kaksoiskuvia yms.

Syöttökanavan häiriöt oppimistilanteessa turhauttavat, ja henkilö voi kehittää häiritseviä korvaavia toimintoja. Osa näistä erillisinä psyykkisinä tauteina pidetyistä reaktioista jää pois hahmottamisen ja oppimistilanteen helpottuessa.

Samoin jäävät useimmat muut samanaikaiset oireet; autopahoinvointi, korkean paikan-, ahtaan paikan-, hissi- ja torikammo yms.

MITÄ TEHDÄÄN: Asentohuimauksessa ja sen lievemmässä muodossa OCI =Otolith canal irritation, tasapainoelimen pohjalla olevasta suoraviivaisia liikkeitä aistivasta utriculuksesta lähtee liikkelle otokonioita = hyvin hienoja kalkkikivihitusia. Nämä hituset utriculuksessa jäävät jälkeen hieman painonsa takia pään liikkuessa ja kertovat alla oleville hermosoluille mihin suuntaan ja paljonko liikuttiin.

Toisilla henkilöillä perinnöllisesti lapsesta lähtien näitä menee kiertoliikkeitä aistiviin kaarikäytäviin. Löydös on luultua yleisempi ja löydettävissä herkemmillä testeillä, jotka on julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä vertaisarvioituina.

Kaarikäytäviä on kolme kummallakin puolella:taakse suuntautuva=posteriorinen, vaakasuora = horisontaalinen ja ylös suuntautuva, superiorinen eli anteriorinen.

Kaarikäytävien nesteen sekaan tulevat hituset tuottavat satunnaisia häiriöitä ja silmien ohjausliikkeet ovat epätarkkoja. Tällöin kuva, joka syntyy verkkokalvolle, tallentuu aivoihin myös epämääräisenä muistijälkenä. Sen laatu ja sillä toimiminen vaatii aivoilta paljon ylimääräistä työtä ja tulos on huonompi.

Näkö on huonohko. Keskeinen tarkan näön alue on epätarkka. Näkökentän laajuus on kapeampi. Tämä ilmiö matkii aivoperäistä häiriötä, vaikka kyseessä on aistiperäinen häiriö. Sen tuottama rivien hyppiminen ja sanojen välien katoaminen sekä edestakaisin lukeminen ja arvailu jäävät pois korjattaessa ne ReadingOCI tuoteperheeseen kuuluvilla TestOCI, PractiseOCI ja MinimiseOCI palveluilla. Palvelut koostuvat erilaisista testeistä ja niihin liittyvistä asentohoidoista.
Tämä ilmiö matkii aivoperäistä häiriötä, vaikka kyseessä on, perifeerinen, aistiperäinen häiriö.
Sen lukiessa tuottama rivien hyppiminen ja sanojen välien katoaminen sekä edestakaisin lukeminen ja arvailu jäävät pois korjattaessa. Tilanne ylläpidetään tekemällä säännöllisesti asentohoitoja.

Kaikki kaarikäytävät testataan. Ks.alla.

Koska taustatekijä OCI, BPPV, otokonioiden kaarikäytävän ärsytys, voimakkaampana asentohuimaus,
- on perinnöllinen ,
- kuulonvarainen hahmotus, fonologinen prosessointi
- ja näön paraneminen, visuaalinen tausta
kaikki korjautuvat suurelta osin asentohoidoilla, vaikutus on siis kaikkiin luki- ja oppimishäiriöiden taustana pidettyihin tekijöihin.

Tämän lisäksi on luonnollisesti myös yksilökohtaisesti keskushermostoperäistä taustaa olemattomasta voimakkaaseen.

Sen määrä vain on paljon aikaisemmin ajateltua pienempi, kun perifeerinen syöttöhäiriö ja siitä syntynyt toiminnallinen ei rakenteellinen aivojen ohjelmointihäiriö on korjattu. Tällöin ei enää aivoperäiseltä ilmiasultaan näyttävää toimintahäiriötä ole.

Luki- ja oppimishäiriön perifeerinen komponentti on järkevää poistaa noin puolen tunnin kestoisella prosessilla ja ylläpitää tilanne pysyvästi.

Mikäli henkilöllä on lukihäiriö ja lisäksi jokin tai joitakin alla olevan listan mukaisia oireita niin todennäköisesti on löydettävissä hyvänlaatuinen asentohuimaus osana tasapainohäiriötä tai koordinaatiohäiriötä.

- Korkeanpaikankammo, ahtaanpaikankammo, torikammo, hissikammo, lentopelko, paniikkihäiriö.
- Autopahoinvointi, kyvyttömyys lukea autossa toisen ajaessa pidempään.
- Vaikeus olla keinussa, vaikea olla karusellissä.
- Oikea ja vasenerottaminen hankalaa n 15%:lla OCI-henkilöistä
- Luistellessa kaartaminen toiseen suuntaan vaikeaa, lasketellessa kaartaminen toiseen suuntaan vaikeaa, balettia tanssiessa piruetit toiseen suuntaan hankalia, tanssiessa toiseen suuntaan pyöriminen hankalaa.

Pieniä lapsiä kannattaa erityisesti tarkkailla jos:
- Tukipyörät pyörässä tavallista pidempään, ei kiipeile mielellään, kaatuilee helposti, kolhii helposti itseänsä, juoksee jalat haralla lyhyin askelin töpöttäen, on kömpelö
- Ei saa palloa kiinni käsien väliin tavalliseen tapaan.
- Silmät siristävät ja puhe voi olla hankalaa.
- Esiintyy hahmotusongelmia (näkö, kuulo)
- Esiintyy erilaisia viiveitä
- Havaittavissa keskittymisen ja seuraamisen problematiikkaa
- Esiintyy ylivilkkautta

Kyseessä on n. 7 vuoden aikana valtavalla potilasaineistolla rutiiniksi hiottu käytännön työkalu, joka tullaan levittämään globaaliin käyttöön.

LINKKILISTA

Rahko WRW: http://www.springerlink.com/content/nv103gjjglygdnkb/

Rahkon testi:
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=13989672

Suomen lääkärilehti 2003:
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/brshowdoc.pl?start=2&session_id=5622.3962408621 (tarvitaan tunnukset)

Yhteenveto englanniksi:
http://www.laakarilehti.fi/e/summary.html?opcode=show/news_id=1530/type=4


Yliherva ja Rantala artikkeli: http://www.puhejakieli.fi/pk/vk/2007_2/Rantala_abst0207.pdf

Referaatti Lääkärilehden artikkeliin:
http://www.peda.net/veraja/vep/tietoveraja/erilainenoppija/oppimisvaikeudet/lukemisen_ja_kirjoittamisen_oppimisvaikeus/asentohuimauksen_vaikutus_lukutaitoon_ja_lukihairioon

Toinen referaatti lääkärilehden artikkeliin (pdf asiakirjan nouto):
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/43978/jamk_1236324326_4.pdf?sequence=1

Lukihäiriöisten hoidon opaskirja:
http://209.85.129.132/search?q=cache:RlPxL_14atYJ:www.lukineuvola.fi/julkaisut/opaskirja.pdf+tapani+rahko+lukih%C3%A4iri%C3%B6&cd=19&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a

Opettajalehden kannanotto:
http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=102212

Aamulehden artikkeli:
http://www.aamulehti.fi/teema/terveys/tutkija-autopahoinvointi-voi-kertoa-lukihairiosta/156398

Helsingin Sanomien artikkeli:
http://www.hs.fi/haku/?haku=Tapani+Rahko

Apu-lehden artikkeli:
http://www.apu.fi/hyva_olo/article121286-2.html

Fysi-lehden artikkeli
http://www.fysi.fi/fysi_lehti/1_2005/FYSI1_05s6.pdf

MTV3 uutiset:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/09/958289

TV ohjelma Akuutti;
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/021007_c.htm

Paniikkihäiriöäkeskustelu:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5838045

Erilaistenoppijoiden liitto:
http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/tiedostot/lukisitko2.pdf

Opekon aihejulkistus:
http://www.tiedonpuu.fi/lehti/lehti.php?sivu=aihe&juttu=2004a6&kode=

MENETELMÄ:

TestOCI:
Palvelun avulla selvitetään johtuuko lukihäiriö lievästä asentohuimauksesta
PractiseOCI: TestOCIn tuloksen pohjalta havaittu ongelman aiheuttaja on järkevää poistaa noin puolen tunnin kestoisella harjoitteella. Harjoitteet ovat yksinkertaisia pään ja kehon asentoon liittyviä toimenpiteitä.
MinimizeOCI: Parantuneen tilanteen ylläpitoon kehitetty palvelu (ohjeisto), jonka avulla henkilö itse pystyy ylläpitämään parantunutta tilannetta. MinimizeOCI kestää loppuiän.




TARKENNETTUA TIETOA

Rahkon menetelmän mukaan suoritetun hoidon jälkeen lasten, ja vanhempien ihmisten lukemisnopeus nousi välittömästi keskimäärin 49 % ja lukuvirheet vähenivät, Lapsia oli 84 kpl , joista noin puolet oli  myös muutaman kuukauden päästä kontrollissa. Lukunopeus nousi edelleen lisää. Aikuisia oli 88 kpl. Tulokset olivat luonnollisesti  tilastollisesti erittäin merkitseviä. Ne tukevat visuaalisen teorian suurta merkitystä dysleksiassa.. Lukeminen opitaan .On syytä pohtia millaisen sentraalisen lukumallin ihminen hahmottaa ja oppii, kun tekstin kuva verkkokalvolla vaihtelee sattumanvaraisesti. Keskushermoston edellytykset ja kapasiteetti modifioivat kykyä luoda sentraalinen lukumalli  näillä reunaehdoilla. Häiriö voi matkia  sentraalista vikaa. Mikä siis on sentraalista, mikä on perifeeristä?
 Jos visuaaliset syöttötiedot korjataan tavanomaisiksi, keskushermosto pystyy  kapasiteetillaan nopeasti korjaamaan tilanteen. Tulokset ovat selviä
Tulokset seuraavassa laajemmassa tutkimuksessa ovat samat. 335 potilasta lukunopeuden kasvu 43 %. Enempää en ole viitsinyt tallentaa .
 TAKK:n tutkimuksessa  Hakkarainen ja Hataran kanssa 2005 tulokset Niilo Mäki Instituutin mittareilla  ulkopuolisten testaamana samaa luokkaa. Potilasmäärä 20, kontrollit on tehty. Mittarit olivat Niilo Mäki Instituutin mukaiset normaalikäytössä olevat mittarit.
P<0.02 ja <0.0005 parillisessa t-testissä lukihäiriöisten asentohoidettujen lasten työmuisti , WISC III  numerosarjat, ja kuulonvarainen hahmotus, fonologinen prosessointi pseudosanoille, Nepsy, verrattuna hoitamattomiin ja normaaleihin on statistisesti erilainen. Koska kaarikäytävä-ärsytys on perinnöllinen ,10 000 potilasta n. 10 v aikana itse tutkittuna, vaikutus perifeerisen syöttötiedon korjaamisella on kaikkiin lukihäiriön taustana pidettyihin tekijöihin. Keskushermostotaustan osuus vaihtelee olemattomasta suureen.




 






TESTIT

TESTIT(1,2,3)


Tässä ei selosteta yksityiskohtaisesti Rahkon WRW ja Rahkon testiä eikä muitakaan testejä. Niiden tekemisessä tärkeitä erityispiirteitä ja täydennyksiä on mainittu. Syy on se, että niiden tekemiseen ja testien merkityksen tulkintaan tarvitaan lääketieteellistä taustatietoa. Kokemus auttaa myös huomattavasti. Testien suoritus on lääkärien tunnuksilla haettavissa esim Suomen Lääkärilehden numerosta 39 vuodelta 2003 sivut 3883-3886. Jos halutaan lievemmänkin, usein subkliinisen asentohuimauksen, ( OCI= Otolith Canal Irritation) paranevan, on hoidettava myös anteriorinen eli superiorinen kaarikäytävä. Tällöin ärsytys kaarikäytävässä ei vielä aiheuta selvää kliinistä huimausta. Se kuitenkin haittaa tasapainoa n iin paljon, että potilaan kehon on reagoitava siihen esim lihaksia jännittämällä, tension neck, ja muilla tavoin. Tämä myös vaikuttaa silmien liikkeen ohjailuun ja tuottaa lukemisen ja hahmottamisen hankaluuksia. Nämä jäävät pois kun asia hoidetaan, vaikka se vaikuttaa hyvin vähäiseltä.

POSTERIORINEN L TAAKSE SUUNTAUTUVA KAARIKÄYTÄVÄ

Taakse suuntautuvan kaarikäytävän asentohuimaus
saadaan esille Dix-Hallpiken testillä 1952 lähtien. Hoitoina on tilanteen mukaan esim. Semont ja Epley eri modifikaatioineen. Semontin hoitoa on perusteltua käyttää vanhoilla henkilöillä, joilla kaularangassa voi olla liikerajoituksia. On huomattava, että aina kun jokin testi on tehty, sen asentohuimauksen hoito on tehtävä tietysti alta pois ennen kuin seuraavaa testiä lähdetään tekemään, jotta aluksi nähty löydös ei modifioisi seuraavaa testiä.

HORISONTAALINEN L VAAKASUORA KAARIKÄYTÄVÄ(1,2,3)  
  

on käytössä 1998 alkaen Rahko WRW (= walk-rotate-walk) testi.
Lempertin asentohoidossa lopuksi noustaan pystyyn istumaan ja istutaan 2-3 min hyvin tuettuna käsinojallisessa tuolissa.kuten myös Asprellan asentohoidossa.

Rahkon WRW-testiä tehtäessä menetellään seuraavasti: Lääkäri näyttää siis ensiksi kävelyn, yhden jalan varassa kääntymisen ja takaisin paluun itse potilaalle, koska se näyttää olevan selvin tapa. Vanhoilla ihmisillä lonkkaproteesit, polviproteesit ja erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat eivät merkitsevästi häiritsevästi häiritse testin tekoa. Heillä kompensaatiot ovat joka tapauksessa heikompia niin, että silmät auki tehty kääntyminen yleensä riittää testausmuodoksi. Jos tulkinta on epävarmaa, tehdään tarvittaessa pari kertaa lisää. Tavat, joilla ihmiset kompensoivat kääntymisvaikeuttaan ovat yksilöllisiä, toiset heilauttavat käsiään tueksi, joilla jalka lentää sivulle, toisilla käännös jää epätäydelliseksi, osalla käännös käy, mutta ikään kuin käsijarrua vastaan hitaammin kääntyen ja puoliväkisin, osa pysähtyy käännöksen jälkeen hakemaan uutta tasapainoa jne. Ko.testissä siis haetaan puolieroa eikä mitään jonkin raajan määrättyä kompensaatioliikettä.

Nuoremmilla ihmisillä tehdään  testi tällä hetkellä säännönmukaisesti silmät suljettuna, jolloin näköaistin antama lisätuki selviämiselle puuttuu ja testi herkistyy. Erityisesti luki ja oppimishäiriöitä testattaessa  se tehdään silmät kiinni. Muutos voi olla hyvin vähäinen, mutta silti merkitsevä näissä .

Tässä yhteydessä on huomattava, että vaikka ero näyttää testattaessa vähäiseltä, sen todellinen merkitys kuitenkin saattaa olla erittäin suuri. On myöskin huomioitava, että nuoret ihmiset aistivat tasapainonsa pienet häiriöt paljon herkemmin kuin vanhemmat ja näin ollen näennäisesti pienempi vaiva voi kiusata heitä enemmän ja vaatia enemmän tahdonalaista tai summana kehitettyä kompensaatiota. Tämä testi ei habituoidu eli se säilyy positiivisena ennen hoitoja.

Hoitojen jälkeen oleellista on se, että potilas aina istuu 2.-3 min. tukevassa tuolissa, jossa on käsinojat, selkä hyvin tuettuna, kädet käsinojilla, jolloin ensimmäisen kompensatorisen lihasjännityksen paikka eli hartiat ovat kuormittamattomana. Vain tällä tavoin päästään purkamaan jännitysniskaa heti. Potilasta on myöskin syytä pyytää kääntämään päätään oikealle ja vasemmalle kerran pari istuessa jossain vaiheessa, jolloin habituoidaan ensimmäistä kertaa horisontaalisia kaarikäytäviä. Seurataan lihasjännityksen purkautumista lämpömuutoksella. Lihasten relaksoituessa, tulee vasodilataatio ja sitä voi seurata lämpenemisen  avulla. Prosessi alkaa kaulalta ja etenee selässä niin että potilas sen itse huomaa.

Sitten puretaan elimistön kehittämä kompensatorinen mekanismi. Tähän voi käyttää WRW-testiä 2-3 kertaa eri suuntiin. Aluksi terveelle puolelle kääntyessä potilasta heittää enemmän, koska kompensatorinen mekanismi tällöin tekee ylikorjausta. Seuraavaan testiin siirtymisen edellytys on edellisen testin kompensaatiomekanismien purku.
 
SUPERIORINEN L YLÖSPÄIN SUUNTAUTUVA KAARIKÄYTÄVÄ (2)

osuus haetaan Rahkon testillä. Kun testi on tehty noin 3 kertaa, on korjausohjelma, jonka elimistö on luonut kompensoimaan otokonioiden ärsytystä kaarikäytävissä, purettu ja testissä heilahdus sivusuunnassa kertoo kumman puolen superiorisessa kanavassa otokonioita voi olla. Liike voi olla melko vähäinen, kuten edellä on mainittu, mutta silti sen vaikutus tasapainoon huomattava. Rahkon testiä arvioitaessa, se tehdään ensin 2-3 kertaa ensiksi, eikä välitetä horjahtamis- tai heilumissuunnista. Sen jälkeen voidaan katsoa, että aiempien kaarikäytävien vektorivaikutuksen purku superioriseen kaarikäytävään on tapahtunut. Tämän jälkeen tehdään testi tavalliseen tapaan, sen dominoiva suunta kertoo superiorisen kaarikäytävän löydöksen puolen.

Löydös näyttää usein vähäiseltä, mutta sen merkitys lopputulokselle on merkittävä. Tässä yhteydessä voi kuvitella, että joka askeleella tulisi vähäinen sivuheilahdus, jonka joutuisi tahdonalaisesti kompensoimaan. Kävelystä tulee tällöin kankeaa ja tahdonalainen tai reflektorisesti muodostettu lihasjännitys näkyy näiden henkilöiden liikkeissä.  Hoito on Rahkon asentohoito: Kallistuskulmaksi riittää 25-30 astetta alaspäin . On oltava hyvin varovainen kaularangan suhteen ja vältettävä ehdottomasti taivuttamasta päätä, niin että se voisi olla haitallista.

Myöskin superiorisen kaarikäytävän hoidon jälkeen potilaan on syytä istua samalla tavoin tukevaselkäisessä ja käsinojallisessa tuolissa muutama minuutti. Lämpö havaitaan etenevän ensin reisien alueella ja sitten pohkeissa nilkkoihin asti. Varpaat eivät yleensä lämpene. Syynä on vasodilatatio. Jos verenpaine laskee, niin että potilasta heikottaa, käytetään pohje ja  reisilihasten jännittämista n 6-10 kertaa, jolloin paine nousee.



TIETOKONEMITTAUKSET TUKIMUKSEN TUKENA

KLIININEN TASAPAINOTUTKIMUS JA TIETOKONEMITTAUKSET(3)


Kun kirjoittaja on kehitellyt erilaisia tutkimuslaitteita: tasapainotutkimukseen 1976 lähtien Tampereen Teknillisen Yliopiston eri osastojen kanssa : alussa mainitun Skandinavian ensimmäisen Motorola 6800 tasapainomikron lisäksi esim 400 kuvaa sekunnissa infrapunalla kuvaava video silmänliikkeisiin, oma tietokonesarja : Ikarus, ohjelmoitava  interaktiivinen tasapainolevy, ohjelmoitava pyörivä ympäristö, 3 D kiihtyvyysanturi aikaintegroituna pään liikeanalyysiin sekä toistanut muiden kehittelemiä laitteita, kaikissa on ollut  sama ongelma. Ne tutkivat paikallaan olevaa henkilöä ja sitäkin parametri kerrallaan. Myös näiden mittausten korrelaatio yksittäisenä erillään mitattuna kokonaisuuteen on ohut. Jokainen muutos tasapainojärjestelmän yhdessä komponentissa synnyttää muutoksia toisiin. Mittausten tulisi olla samanaikaisia. Tämäkin on käytännössä mahdotonta.frapunalla kuvaava video silmänliikkeisiin, oma tietokonesarja : Ikarus, ohjelmoitava  interaktiivinen tasapainolevy, ohjelmoitava pyörivä ympäristö, 3 D kiihtyvyysanturi aikaintegroituna pään liikeanalyysiin sekä toistanut muiden kehittelemiä laitteita, kaikissa on ollut  sama ongelma. Ne tutkivat paikallaan olevaa henkilöä ja sitäkin parametri kerrallaan. Myös näiden mittausten korrelaatio yksittäisenä erillään mitattuna kokonaisuuteen on ohut. Jokainen muutos tasapainojärjestelmän yhdessä komponentissa synnyttää muutoksia toisiin. Mittausten tulisi olla samanaikaisia. Tämäkin on käytännössä mahdotonta.


Mielenkiintoisija poimintoja uusimmista tutkimuksista ja julkaisuista:

Nature lehti
Nature ,DOI:10,1038/nature09042 Adrian Owen ym. toteaa,
että aivojen tietokonepeli harjoitusohjelmat eivät paranna
hahmottamiskykyjä,( cognition), järkeilyä, ja suunnittelukykyä
enempää kuin netissä surffaus. Materiaali oli 11 000 henkilöä
ja paikka MRC yksikkö Cambridgessä, UK.
Suomessa raportoitu Harvard Medical School lähteestä
ja vastaa Yhdysvaltojen hoitokäytäntöä.
Readingoci:ssä aivoja ei harjoiteta vaan tarkemmat
syöttötiedot tuottavat tuloksen heti.

Oulun yliopiston tutkimuksia

Tapani Rahkon kotisivut http://www.kolumbus.fi/tapani.rahko

LISÄÄ JULKAISUJA


T.Rahko:SISI test and adaptation.Subjects with normal hearing
Acta Otolaryng.,72,344-351,1971

T.Rahko: SISI test and adaptation.Subjects with conductive
hearing defects,Acta Otolaryng.,80,67-73,í975

T.Rahko:SISI test and adaptation.Subjects with perceptive
hearing defects.,Acta Otolaryng.,80,74-80,1975

T.Rahko:SISI test and adaptation,väitöskirja,0ulun Yliopis-
to,1975

T.Rahko,E.Aantaa:Equilibrial disturbances caused by hearing
aids in hard of hearing children.Journal Laryngol,Otol.
91,357-759,1977

T.Rahko,E.Virolainen:The Eustachian tube function in secre-
tory otitis media in children.Scand.Audio1.6,133-136,1977

.A.Salmivalli,T.Rahko,E.Virolainen:The effect of loud noise
on the vestibular system.Scand.Audiol.6,139-141,1977

T.Rahko,S.Ikonen,M.Janas,T.Pesonen:Results of hearing tes-
ting at 7-year follow up of kanamycin-treated newborn in-
fants,ORL,40,249-257,1978

E.Virolainen,P.Tuohimaa,T.Rahko,A.Koivikko The effects of
streptomycin on hearing and equilibrium in the neonatal period
A follow up study.Minerva Otolaryng.28,87-90,1978

T.Rahko,U.Virolainen:ENG findings in perceptive hearing
defects after different tone stimuli,Minerva Otolaryng.
28,139-144,1978

T.Rahko,E.Virolainen,P.Tuohimaa,A,The effects
of streptomycin on hearing in the neonatal period,Scand.
Audiol.,Suppl 8 ,206-209,1977

T.Rahko,V.Häkkinen:Carbamazepine in the treatment of ob-
jective myoclonus tinnitus.Journal Otol.Laryngol.93,127-
127,1979

T.Rahko,M.Karjalainen,U,Laine,S,Lavonen: Speech audiometry
by a speech synthesizer, A preliminary report.Arch,0to-
Rhino-Laryngol. 222,85-89,1979

T.Rahko,A.Koivikko,P.Silvonniemi:The occurrence of secre-
tory otitis media in allergic children.Clin,0tolaryng,
4,267-270,1979

H.Puhakka,E.Virolainen,T.Rahko:Long term results ín myrin-
goplasty with temporalis fascia.Journal Otol.Laryngol,93 ,1081-
1086,1979

T.Rahko,P,Karma,T.Torikka,J,Malmivuo:Microprocessor based
four-channel electronystagmography system.Med.&Biol.Eng.&
Computing,104-108,1980

T.Rahko,U.Laine,M.Karjalainen,A,Lavonen: The effect of word
speed,number of words,and habituation on the discrimina-
tion score of synthesized speech.Ann.0tol.Rhinol.Laryngol.
89,69-71,1980

M.Karjalainen,U.Laine,T,Rahko:Speech synthesizer in the
Finnish language.Folia Phoniatr.32,309-314,1980

E.Virolainen,H.Puhakka,T.Rahko:The cochlear component
in operated otosclerosis after a mean period of 16 years.
Audiolo gy. 19,101-104,1980

Rahko, T.. Karjalainen, M.. Laine. U.. Kurppa. K.
ja Karma, P. A new method to increase the con-
cept capacity of children with early deafness.
Acta Otolaryngol, 1982, suppl. 386. 35-36

Rahko, T., Karma, P., Torikka, T. & Malmivuo. J.
Microprocessor based, four-channel electronystagmo~
graphy system. Medical & Biological Engineering &
Conputing 1980. 18, 104-108.

Rahko. K.T., Karjalainen. M., Laine, U., Karma,
P. and Toivonen. R. Clinical applications of and
experiences with a portable, unlimited text-
to-speecs synthesizer. Ear and Hearing 1981.
2, 4, 177-199.

Rahko. T. and Karma. P. ABR in pediatric
audiology. Scand. Audiology 1981. suppl. 13.
151-153.

Rahko. T.. Aantaa, E., Laitakari, K. and Man-
ninen, K. Audiological and vestibular findings
in long term hormonal treatment. ORL 1981,
43, 328-335.

Rahko, T. ja Karma, P. A method to break cogni
tive barrier between a deaf child and a hearing
patient. Int. J. Ped. Otorhinolaryngol. 1983, 5,
173-178

Rahko T, Baer M, Virolainen E, Karma P. Audiological
and vestibular findings in 219 cases of meningitis.
Arch. Otorhinolaryngol. 1984, 140, 15-20.

Karma P, Rahko T. New clinical finging in vestibular
neuritis: High-frequency audiometer hearing loss in
the affected ear. Laryngoscope 1986, 96. ss. 198-199.

Rahko A, Karma P, Rahko T, Kataja M. High-frequency hearing
of dental personnel. -Community Dent Oral Epidemiol 1988;
16:268-270

Rahko T, Karma P. High frequency audiometry in facial
paralysis. -Acta otolaryngol (Stockh) 1988; 161-163.

Rahko T, Karma P. The use of high frequency audiometry
in clinical practice. A preliminary report, -Oto-Rino-
Laring 1988; 38: 33-7.

Rahko T, Karma P, Pitkäjärvi T, Nurminen H, Kataja M.
The prevalence of handicapping hearing loss in a middle-
aged population in Finland. -Arch Otorhinolaryngol (1988)
245: 57-59.

Karma P, Sipilä M, Rahko T. Hearing and hearing loss in 5-
year-old children. Pure tone thresholds and the effect o£
acute otitis media. - Scand Audiol 1989, 18, 199-203.

Rahko T, Karma P. Pure tone hearing thresholds in otologi·
cally healthy 5-year-old children in Finland. - Arch Otorhinolaryngol 1989, 246, 137-141.

Rahko T, Karma P, Sipilä M. Sensorineural hearing loss and
acute otitis media. - Acta Otolaryngol 1989, 108, 107-112

Rahko T, Karma P. Low and high-frequency hearing in patients with Menieres disease. European Archives of Oto-Rhino-Laryngology 1990, 247, 329-332.

P Laitila P Karma M Sipilä M Manninen T Rahko Extended high frequency hearing and history of acutet otitis media in 14 year old children in Finland Acta Otolaryngol (Stockh ) Suppl 529 : 1997 hyv julk

T Rahko V Kotti Comparison of carbogen inhalation and intravenous heaprin infusion therapies in idiopathic sudden sensorineural hearing loss Acta Otolaryngol (Stockh ) Suppl 529 : 1997 hyv julk

T Rahko V Kotti Tinnitus treatment by transcutaneous nerve stimulation TNS Acta Otolaryngol (Stockh ) Suppl 529 : 1997 hyv julk

T Rahko P Kumpulainen H Ihalainen E Ojala O aumala A new analysis method for the evaluation of transient evoked otoacoustic emissions Acta Otolaryngol (Stockh ) Suppl 529 : 1997 hyv julk

Rahko T, Kallio V, Fagerström K, Kataja M, Kar-
ma P. Prevalence of handicapping hearing loss in an
ageing population. Ann Otol Rhinol Laryngol
1985; 94:14-4.

Rahko T, Karma P, Torikka T. The comparison of
computer analysis and visual calculations in caloric
tests. Estratto da Otonrhinolaringologia 1985; 35:
457-60.

Rahko T, Karma P. Transdermal scopolamine for
peripheral vertigo (a double blind study). J La-
ryngol Otol 1985; 99:7:65-66.

Kujansuu E, Rahko T, Punnonen R, Karma P. Evaluation of the
hearing loss associated vith cis-platinum treatment by high
frequency audiometry. - Gynecol Oncol 1989, 33, 321-322.

Palmu A, Puhakka H, Rahko T, Takala A Diagnostic value of tympanometry in infants in clinical practice Int J Ped Otorhinolaryngol 1999;49:207-213

KUMPULAINEN, P., RAHKO, T., Estimating the hearing level using time-dependent
spectrum of the otoacoustic emission. XIV IMEKO WORLD CONGRESS. New
Measurements-Challenges and Visions. Vol. VII. Topic 10, 13. Proceedings.
Editor: Jouko Halttunen. ISBN 952-5
183-00-9. June 1-6, 1997, Tampere, Finland. s. 169-173.

KUMPULAINEN, P., RAHKO, T., LAITILA, P., OJALA, E., IHALAINEN, H. & KARMA, P.,
TEOA Findings in Adolescents. XVI IMEKO World Congress, IMEKO 2000.
Proceedings, Vol. XI, TC 17. ISMCR´2000. Editors: Osanna, P., Durakbasa, M.,
Afjehi-Sadat, A. Austrian Society for Measurement and Automation. Ögma at Öiav
and Öve. ISBN 3-901888-13-6. Vienna, Austria, Sept. 25-28, 2000. s. 265-269.

Laitila P, Karma P, Sipilä M, Rahko T. The pure tone hearing thresholds of otologically healthy children. Audiology, 2001 hyväks julk
Rahko T, Kotti V. Walk -rotate-walk test identifies the patients responding to Lempert´s manever, with benign psroxysmal positional vertigo of the horizontal canal. Eur Arch Otorhinolaryngol 2001,258:112-115

P Karma P Laitila M Sipilä M Manninen T Rahko Sensorineural hearing and childhood acute otitis media in adolescents Kirjassa Recent advances in otitis media 1996 B.C. Decker Inc.
367-369

Karma P, "Sipilä M, "Rahko KT
TI: Hearing and history of acute otitis media in childhood.
SO: Proceedings of the V (nternational Symposium on Recent Advances in Otitis Media (eds. Dj Lim,
Bluestone, JO Klein. JD Nelson, PL Ogra), BC Decker Inc, Philadelphia, PA PP 552-554, 1993.

Rahko T. Medical treatment of tinnitus. In: New di-
mension in otorhinolaryngology. Ed.E.N.Myers.
Exerpta Medica, Amsterdam-New York-Oxford,
1985: 1:468-470.

Rahko TK, Karma PH. Impedance audiometry in five-year-old
and the effect of acute otitis media
Kirjassa Proceedings of World Congress of Otorhinolaryngology Head and Neck Surgery
Madrid, 1990 ed T sacristan JJ Alvarez -Vicent J Bartual F Andolfi Candela Kugler & Ghedini Publ 983-987

T.Rahko,M.Karjal ainen ,U.Laine ,P.Karma:An unl imi ted
text-to-speech synthesizer - A communication aid for the
deaf. Pyyd. Julk.Proceedings of International Congress
on the Education of the Deaf,Hampuri,l980.

Ojala E, **Rahko T, Aumala J. (1991) Forvard suppression in transient evoked otoacoustic emission measurement. Proceedings of the 9 th FASE symposium 1991, Balatonfured, Hungary, pp. 73-78.

Ojala E, Nystedt H, Ihalainen H, **Rahko T. (1991). Suppression and artefact rejection in transient evoked otoacoustic emission measurement. Proc 5th IAPA symposium 1991 Pecs, Hungary.

Laine. U. ja Rahko. T. Perceptual evaluation of
naturalness of vowels from terminaianalog syn-
thesis. Kirjassa: The representation of speech in
the peripheral auditory svstem. (eds. R. Carlson
ja B. Granström). 279-234. Elsevier Biomedical
Press. Amsterdam. 1982

T,Torikka,J,Malmivuo,T.Rahko,P.Karma:Multichannel ENG
analysator using a microprocessor.Proceedings of the third
national meeting on biophysics and medical engineering
in Finland,Lappeenranta,1-3,1979

P Kumpulainen T Rahko Estimating the hearing level using time dependent spectrum of the otoacustic emission Kirjassa new measurements challenges and visions .(toim E Halttunen ) 7:169-173. Finnish Society of Automation 1977
ISBN 952-5183-00-9

Rahko, T., Torikka, T. ja Karma, P. The com-
parison of visual calculations and computer ana-
lysis in caloric tests. Proceedings of the Nordic
Symposium on Data Processing of Eye Mcve
ments,1982: 37-38

Karvonen A-L, Rahko T, Vaajalahti P, Jouppila J. Suolisto-
tulehdukseen liittyvä sensorineuraalinen kuurous ja iriitti
- epätyypillinen Coganin syndrooma? -Duodecim 104:
1260-1263, 1988.

T.Rahko:Koanaaliatresia,Duodecim,85,170-

Lehtimäki T, Peltomaa T, Laukkanen A, Dastidar P,Pirttilä T, Rahko T.Huimaukseen liittyvä jännitysniska Duodecim 114:783-785 1998

Trahko V Kotti. Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva asentohuimaus-alidiagnosoitu häiriö Duodecim 115:633-688,1999

T.Rahko: Uusi menetelmä meluvammalöydöksen varmistamiseksi.
Suom.Lää1.1.32,694,1977

T.Vesikari,M.Väisänen,P.Ojala,M.Ra
T.Rahko,A,Sonninen,T.Jauhiainen:Vihurirokon seuranta syn-
nynnäisen kuulovamman perusteella.Suom.lääk.1,32,
2593-2598,1977

T.Rahko: Herätepotentiaaliaudiometrian viimeaikainen
kehitys.Suom.lääk.l.73,2571-2537,1978

T.Rahko,P.Karma:Iskumelu.Suom.lääk.l.34,6

M.Karjalainen,U.Laine,T,Rahko,P.Karma:Puhesyntetisaattori
Suom.Lääk.1,34,2991-2994,1979

Pääkkönen R, Oksa P, Rahko T, Karma P. Kuulonseu-
lonta ja melumittaus terveyshuollossa. S Lääk L
1987;43: 1265-1270.

Rahko T, Karma P. Korvatulehduksen vaikutus lapsen kuuloon
Suomen Lääkäril. 1989, 44, 1444-1447.

'Rahko T.
TI: Huimauspotilaan esitutkimus ja hoito terveyskeskuksessa.
SO: Suomen Lääkarilehti 1994;30: 3039-3044

Rahko. T.. Nieminen. J. and Karma. P. Infraääni
ja sen vaikutus ihmiseen. Suom. Lääkäril. 1981.
36. 2597-2600.

Rahko T. Sisäkorvaimplantti, sisäkorvakuulokoje synnynnäisesti kuuroilla lapsilla
Suom. Lääkäril. 1999

Rahko T. Synte testin kliiniset kokemukset. Kirj assa
Audiologinen diagnostiikka ja kuntoutus. Ed Jau-
hiainen T, Linkola H. Marttila T, Seitsonen H:
Picaset Oy 1985: 57-60.

Rahko T, Sorri M, Laitakari K. Äänienergian muut kuin
kuulohaitat. Kuulo ja työelämä. Lievät kuulovammat
1986, ss. 10-13.

Rahko T. Millaiseksi suunnittelisin audiologisen teknillisen
yksikön, mitä ja miksi. Kirjassa: Tekninen audiologia ja
aikuisten kuntoutus (toim. Rahko T, Lieke P), 1987, pp.
61-65.

Rahko T, Lieke P. (toim. ) Tekninen Audiologia ja aikuis-
ten kuntoutusohjaus. 110 s. Tampere, ISBN 951-99826-
1-2, Domus Offset Oy 1987.

Rahko T. Julkisten tilojen yms. kuunteluapuvälineet. Kir-
jassa Kuuleminen huonetilassa.1988, toim. Altti Salmivall,
Reijo Johansson. ss 129-133.

Rahko T. Uudet tasapainotutkimusmenetelmät. Kirjassa:Menieren tauti ja otoskleroosi
toim S Karjalainen ja E Markonniemi Kuopio 1989. 95-100.

Rahko T, Lieke P: Ohjelmoitavat kuulokoieet, otoakustiset emissiot, ATK kuulonhuollossa, ISBN 951-
95725- i-1, Toim. T. Rahko, P.Lieke, 1992.

Rahko T. Otoakustiset emissiot ja niiden käyttö, Kirjassa Ohjelmoitavat kuulokoieet, otookustiset
emissiot, ATK kuulonhuollossa, 1992, 69-81.

Rahko T. Sisäkorvan toiminta ja akustiset emissiot, Kirjassa Ohjelmoitavat kuulokoieet, otoakustiset emissiot, ATK kuulonhuollossa, toim T Rahko P Lieke1992, 104-114.

T Rahko Kuulovammaisen muut apuvälineet KirjassaTekninen Audiologia osa 1 toim Altti Salmivalli Printsystems Oy Helsinki 1997:73-81

T Rahko P Lieke toim. Digitaaliset kuulokojeet kokleaimplantit tinnituksen hoito
ISBN 951-95725-5-4 Tampere

T Rahko PAVE ja TNS tinnituksen hoidossa kirjassaT Rahko P Lieke toim. Digitaaliset kuulokojeet kokleaimplantit tinnituksen hoito
ISBN 951-95725-5-4 Tampere 50-56

T Rahko Kokleaimplantaatio synnynnäisesti kuuroilla tai prelinguaalisesti kuuroutuneilla lapsilla kirjassa T Rahko P Lieke toim. Digitaaliset kuulokojeet kokleaimplantit tinnituksen hoito
ISBN 951-95725-5-4 Tampere 85-90

Tapani Rahko OTOAKUSTISTEN EMISSIOIDEN KÄYTTÖ KUULON SEULONNASSA. Suomen Audiologian Päivien kokoomajulkaisu Helsinki 2000

T.Rahko: Puhesyntetisaattori .Julkaisu Valtakun-
nalliset Audiologian Päivät,Kuopio,1981

Kurppa, K., Malmivuo. J., Karjalainen, M ja Rahko,
T. A conversation machine for the deaf. Proceedings
of URSI. . 1980, Radiotieteen päivät.

Lehtonen. T., Malmivuo. J., Rahko, T. & Karma, P.
High-frequency audiometer. Research report No.
2/1980. Tampere University of Technology, Electro-
nics Laboratory ISBN 951-720-456-6, 1980, ss. 1-9.

T.Lehtonen,J.Malmivuo,T.Rahko,P,Karma:Hi frequency audio-
meter.Research report,Tampere University of Technology,
Electronics Laboratory,2,1-9,1980

K.Kurppa,T,Rahko,U,Laine,M,Karjalainen,J con-
versation device for the deaf.Research Report of Tampere
University of Technology Electronics Laboratory 2,7-9,1980

Rahko T. Kuulon kehittyminen yksilön ja lajin kannalta.Kirjassa Kielen vastaanotto ja käsittely aivoissa toim A Salmivalli
Turku. 1993

Rahko. T. Karjalainen. M.. Laine. U.. Hännikäi-
nen. M.P. ja Karma. P. Rehabilitation of rhe deaf
with the speech synthesizer. Proceedings of the
VIII World Congress of W.F.D. 1981. 372-375

Rahko. T. Kuulovammojen syyt. Topodiagnostiikka
ja kuntoutus. Tampereen Teknillinen Korkeakou-
lu. Opintomoniste 83. 1-62. 1987

Rahko. T. Muut kuulovammaisten apuvälineet. Lää-
ketiede 83 Medicin. Otaniemi. 1987.
178-179

Rahko. T. Kuulon kehitus ja tutkiminen sekä huono-
kuuloisen hoitoon ohjaus. Tampereen Iääkäripäi-
vät, Tampere, 1982. 27-78

Rahko T.
Mitä korvalääkäri voi tehdä huimauspotilaan hyväksi
- Organon-tiedote 1989, 2, 7-9.

Rahko T. Kuulokojesovituksen nykyiset periaatteet. Vox 1990, 12, 27-30.

T,Torikka,J,Malmivuo,T.Rahko,P.Karma:Silmävärve voi
paljastaa sairauden,Prosessori3,8-9,1979

T.Rahko: Eräitä havaintoja ja kokemuksia keskussairaala-
piirin kuulonhuollon järjestämisestä.Sairaala,371-372,1979